tiistai 31. maaliskuuta 2015

Terävä päivä

Mut vietiin piikille!! Enkä mä oo ees pitkään aikaan piirtänyt kakalla seinille.
Pauli lähti mukaan ja se kertoi autossa, että tää liittyy siihen kauheeseen pilleriin, joka mulle pakkosyötettiin hyvä tovi sitten.
Aatelkaa, mun sapuskassa oli nakkia, ihanaa nakkia. MUTTA sen nakin sisällä oli jotain kovaa ja pahaa. Söin vain sen nakin sieltä ja sylkäsin sisälmykset matolle. Se sisälmys ilmestyi kuitenkin jostain syystä takas mun kuppiin. Nyt se oli koiranmakkaran sisällä, mutta löysin sen sieltä ja syljin taas matolle.
Seuraavaksi löysin itseni istumasta mamin jalkojen välistä ja sillä oli mun kita käsiensä välissä ja se survoi sitä nappia mun suuhun väkisin ja lämäs mun suun kiinni. Kutitteli mua kurkusta ja pakotti nielasemaan. YÖK!!!
Päästi se sitte irti, mutta mä pumppasin sen napin mun nielusta takas ja syljin taas matolle.
Arvaatte varmaan miten tää juttu jatkui. Nii...lopulta se kuitenkin oli mun mahassa asti.

No, mutta me mentiin sinne piikille. Mami kävi ensin joidenkin lappusten kanssa siellä ja haki sitte meijjät autosta. Mä vähän spedeilin ja mulle kerrottiin, ettei se ole soveliasta. Otin sit Paulista mallia ja koitin kyetä olemaan nätisti. Se härpäke, jonka päälle meijän piti mennä, jotta mami näkee jotain numeroita sen näytöllä, oli ihan tyhmä laite. Kyllä mä siihen menin, mutta hakuin mielummin sitä isoa kukkaa, joka oli sen edessä. Se selvästi irvisti mulle!! Mun numerot oli 25,2 ja perään kirjaimet K ja G. Pauli meni siihen vempeleeseen mun jälkeen ja sen numerot oli niiden kirjaimien kanssa 29,6. Sille sanottiin, että sen kyljet on vähän leveet. Ja sen hampaatkin on vähän kuluneet, kun se kantaa ulkona niitä kiviä ja keppejä.
Mun hampaita, ku katottiin, siellä oli niitä kolme liian vähän. Mamin kans ollaan luultu, että vain yksi puuttuu, mutta niitä puuttukin kolme. Hupsista.
Mut mä osaan kyllä olla ihana hampaattomanakin!

Paulia se tohtori hipelöi ensin. Mun mielestä se oli ihan epistä!! Menin siihen väliin muikistelemaan, mutta mut häädettiin pois. Koitin monesti ja aina sama tuomio. Lopulta mä olin sit siinä sivummalla mamin kanssa ja Pauli sen tohtorin kanssa kaksin.
Paulia ei paljoo kiinnostanut, kun mua tutkittiin, eikä kyllä muakaan. Mölisin, kun se yksi kerrallaan laski mun hampaita. Typerää toimintaa!!
Se sit tökkäs meitä jollain terävällä ja sen jälkeen päästiin pois.

Me ajettiin jonkunmatkaa ja luulin, että mennään kotiin, mutta me oltiinkin vieraassa paikassa.
Käveltiin tovi ja mä huusin vähän kadun toiselle puolelle, kun yhellä kultsulla oli niin rumat vermeet. Paulia tais hävettää, kun se kulki vaan hiljaa vieressä.
Johonkin liukkaaseen ja kaikuvaan mestaan mentiin. Mä heitin voltin ja mami astu mun varpaille, kun se ei tajunnut, että alan räveltämään. Päätin kiljaista, jotta kaikki varmasti kuulee, että nyt sattui.
Ylimmässä kerroksessa aukesi ovi ja me päästiin sisään. Ryysäsin lujaa vauhtia ja sain slaagin, kun yhden portin takana oli yks dinosauruksen kokoinen koira!! Se oli ihan kamalan pelottava, enkä uskaltanut mennä sen ohi ennenkuin Pauli meni edeltä. Huutelin sille vähän väliä ja sille toisellekin koiralle, joka haukkui toisessa huoneessa.
Saati se ISO KISSA, joka oli jossain siellä taivaantuulissa!! Jösses sentään!! Mä luulin, että se oli joku lelu tai patsas, mutta se lähtikin liikkeelle. Huh!!
Ja ROTTA!! Semmonenkin siellä oli. Sillä Linda-tädillä sylissä. Pauli sitä katto ja vähän pussas. Mä olin kuulemma sen verran kierroksilla, ettei sitä näytetty mulle.

Mami ja Linda-täti meni parvekkeelle tuulettumaan ja mä pääsin mukaan. Sieltä löysin MUTAA ja menin siihen makaamaan. Kuinka mahtavaa!!
Siirtelin vähän jotain vihertävää siitä astiasta sivuun, jotta sain sieltä sitä mutaa helpommin.
Tämmösii tyyppei mami kävi kattomassa päivällä.


Mussa ois ainesta parvekekyttääjäksi

Painittiin!!
Jollain on oma muta-astia tommosessa paikassa ja sitä voi levittää lattialle ja sen jälkeen mennä siihen kylpemään. Meijjänkin pitää hankkia semmonen astia. Ehkä ilman sitä vihertävää osaa, niin pääsee suoraan asiaan.

Mut siellä me oltiin. Saatiin vähän nameja lelujen sisältä. Ne oli vähän pahoja, ni Pauli söi ne mun puolesta. Mamin kanssa painittiin vähän lattialla ja siellä parvekkeella mä tähystelin maisemia ja huutelin rivouksia ohikulkijoille.

Huomisesta en vielä tiiä. Mami on puhunu jostain metsälenkistä joidenkin pikkukoirien kanssa. Se oli tänään käyny kattomas semmosia ihan minieläimiä. Ne oli 3 vuorokauden ikäisiä. Siis ihan rääpäleitä.

~Railinen -pieni tyttö isolla syrämellä~

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti