Mä lupasin antaa mamman kertoa näistä treeneistä. Se sano saavansa niistä sitten enemmän irti myöhemmin, jos se kirjoittaa ite. PÖH! Mä kirjotan kyllä paljon paremmin.
Railin ensimmäiset treenit raunioilla. Kerran ollaan aikaisemmin käyty syömässä vähän nakkia ihmisten käsistä, mutta nyt lähdettiin meiningillä TREENIT. Isot tytöt saivat jäädä kotiin, jotta voin keskittyä vain Railiin. Niin on kovin erilainen koira edellisiin verrattuna, että sitä saa itsekin aivopähkinää miettiessä miten hommaa lähdetään rakentamaan. Virallinen kausihan on vasta edessäpäin ja näissä vapaaryhmän treeneissä jokainen on vastuussa omasta treenistään. Jos nyt mennään metsään, on kova homma korjata jälkeenpäin.
Onneksi koen kehittyneeni itse ohjaajana ja osaan ehkä välillä käyttää aivojanikin.
Tarkoitus oli ensin ottaa Railille vain namirinkiä, mutta Raili pääsi alkujaan jo tallomaan aluetta ja tuntui liikkuvan kivasti ja rennosti. Vähän mörköjä tuli ison miehen hypätessä kasalta alas suoraan Railin nenän eteen ja yhden ryhmäläisen aurinkolaseista, joita ei vielä hetki sitten ollut. Näistä päästiin kuitenkin hienosti yli.
No, eläinkokeita on välillä hyvä tehdä, eihän sitä muuten tiedä missä mennään. Huikkasin kaimani maalimieheksi ja ohjeistin, että otetaan näkölähtönä ja heti palkka, kun koira tulee luokse ja kiinnostuu maalimiehestä.
Ja juuri näin maalimies toimikin. Raili sinkosi reippaasti perään ja kävi palkattavana. Muutama hepulirundi, kun pääsin luokse ja takaisin maalimiehelle.
Sama maalimies siirtyi raunoiden toiselle puolelle, nyt matka oli huomattavasti pidempi.
Railin oli hieman vaikea malttaa odottaa, mutta koen tämän tässä vaiheessa positiivisena asiana.
Koira irti ja sukkana maalimiehen luokse. JES!!! Isot kehut ja koira autoon miettimään, mitä juuri tapahtui.
Raili sai toisenkin kierroksen ja nyt otettiin taas ensimmäinen hieman lähemmäs. Kauemmas kuitenkin kuin ensimmäisen kierroksen ensimmäinen lähetys.
Näköyhteyttä ei lähetyspaikalta maalimieheen ollut, mutta Raili lähti taas hyvällä vauhdilla piittaamatta tiilikasan ylityksestä. Maalimies löytyi kuusenjuurelta.
Täytyy ensi kerralla muistaa ohjeistaa maalimies paremmin, jotta palkkaa riittää siihen asti, että ehdin itse paikalle. Lihapullan palat häviä suoraan purkista syötynä hetkessä ja Raili lähtee mua vastaan. Yksitellen syötettynä ehtisin itse paikalle. Tämä oli oma mokani, koska en tajunnut ohjeistaa uutta maalimiestä kunnolla.
Toisena maalimiehenä oli taas kaimani, sillä halusin takuuvarman kivan tyypin Railille, jotta treenistä jää hyvä fiilis.
Näköyhteys loittonevaan maalimieheen katosi hyvinkin pian, mutta Raili lähti silti hienosti työstämään. Pientä mylvimistä ja malttamattomuutta oli taas lähetyksessä.
Hienosti likka löysi maalimiehen ison tynnyrin takaa. Maalimies itsessään taisi olla lihapullia parempi palkka ja sen jälkeen riehuttiin vielä yhdessä.
Todella hyvä startti raunioilta -ainakin omasta mielestäni.
Sää oli aurinkoinen ja lämmin vuodenaikaan nähden. Tuullut ei sitten ollenkaan, joten ei voitu käyttää tuulensuuntaa hyödyksi tällä kertaa.
Railin liikkuminen raunioilla on ainakin toistaiseksi hyvää. Rengaskasalle ei lähdetty, koska oma kinttu ei kestäisi mennä siitä yli enkä voisi olla tukemassa jännässä paikassa, kun tarvitsisin sen tuen itsekin. ;)
Loppupalkkaa täytyy miettiä. Nami taskusta ei siinä vaiheessa juurikaan kiinnosta, vaan ennemmin kehu minulta. Tässä vaiheessa saan yleensä koko koiran syliini.
Ehkä lelu kuitenkin jatkossa...? Tai sitten mennään vain isoilla kehuilla - aika näyttää.
Noni, nyt se on pölöttänyt teille. Mä laittelen teille vähän kuvia vielä meikäläisestä, ni näätte kuinka kivaa mulla oli. Sitten on pakko mennä huilimaan. Tuli ihan oikeesti väsy.
~ RaiRai ~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti