Reeniä, horo, reeniä!

Kahtokaa ny, mun personal sohva!

Reenattiin! Sain namia, sain ihmisiä ja huomiota. Mulla oli kivaa ja mä löysin rapaa!!
Autokuski tahtoo TAAS viedä kirjoittamisen ilon multa, joten möngin sohvalle, jossa mä en sais olla. Tai en mä sohvalle mee, vaan kepon päälle. Silloin mä en riko sääntöjä, koska kepo on sohvan ja mun välissä.


Kellonummi, Espoo 26.3.15 klo 10->
Kylmä, SAATANALLINEN TUULI, pieni pakkanen.
Maalimiehet oli vieraita, Stefanin Raili on joskus tavannut ihan kakarana, mutta Jenni, Riika ja Sofia olivat ihan vieraita. Autosta piti vähän huudella vieraille koirille, jotka viipotti menemään ennen treeniä. Railia en halua ennen treeniä riekkumaan, odottakoon autossa.
Ensimmäisellä kierroksella Stefan oli ensimmäisenä maalimiehenä. Raili ei nähnyt minne Stefan meni, eikä meillä ole vielä(kään) vihjesanaa etsimiseen, koska en halua sekoittaa ilmaisutreeniä, jossa vihje "etsi" on ratkaisevassa asemassa. Se tullaan kyllä siirtämään etsintöihin, kun sen aika on. Tällä hetkellä menemme pienellä hetsaamisella "minne se meni, onko siellä jotain" ja Raili on tällä irronnut kivasti.
Nyt oli jänikset jättäneet aamupalaa karvaperseelle, joten ne hieman vei keskittymistä. Raili sai kuitenkin Stefanin hajun hyvin nenäänsä, kunnes rastas lennähti sen nenän edestä ja se joutui hieman miettimään kumpi on parempi, rastas vai maalimies. Ehdin huikkaamaan "ei ole mukana" ja rastas jäi ja siinä vaiheessa jäin minäkin, sillä Raililla oli haju maalimiehestä, jonka luokse se meni vauhdilla.

Toinen maalimies meni alueen toiselle puolelle (alueen välissä on hiekka-alue, jonka molemmin puolin on metsää, ns. kääntöpaikka, johon voi autotkin pysäköidä) näkölähtönä. Raili mölisi ja vikuroi, mutta laskin matkaan vasta, kun se rauhoittui. Sinkosi vauhdilla maalimiehen suuntaan ja työsti nenällä loppuun, kun maalimies ei ollut näkösällä.
Otettiin vielä kaksi maalimiestä tälle kierrokselle ja toimi mukavasti.

Itse mietin vihjeen antamista näissä tilanteissa, ettei jää syönpä_tässä_pupunpaskaa_hetken-moodi päälle, saati peuranpaskan syöminen. Juteltuani yhden ESPYn kouluttajan kanssa, tulin tulokseen, että jos käytän vihjettä, se on tässä kohdin näytön vihje, koska koirahan menee nyt vain maalimiehelle palkattavaksi.
Koska jäin miettimään tätä vihjeen antamista tai sen antamatta jättämistä, päädyimme tekemään toisen kierroksen treenin liinassa ns. tuuli-ilmaisuna. Ideana, että koira on liinassa ja hajun saatuaan lähtee pyrkimään maalimiehen suuntaa, jolloin kehutaan. Samalla annetaan vähän vetää ja, kun haju on varma, koira lasketaan liina perässä maalimiehen luokse.

Tuuli oli suosiollinen ensimmäisen maalimiehen kohdalla ja Raili nosti hienosti nenän ylös ja tavoitteli hajua. Pientä haastetta tuli kaatuneesta pajukosta, jonka yli ei muka voinut mennä, koska nenän piti olla ylhäällä, eikä sitä voi pitää ylhäällä samaan aikaan, kun katsoo minne jalkansa laittaa.
Mentiin sitten yhdessä ja treenikaverit nauroi, että siellä menee kaksikko, jossa omistajalla ei toimi jalka ja koiralla ei toimi aivot. :D En joutunut kuitenkaan loppuun asti menemään, kun Raili tajusi, että koira voi tehdä useampaa asiaa samaan aikaan.. Hienosti ja reippaasti maalimiehelle ja palkka suuhun.

Seuraavan maalimiehen kohdalla tuuli pyöri ympyrää eikä saatu sitä oikein tulemaan oikeasta suunnasta maalimiehen piilon mukaan. Itse sähläsin pitkän liinan kanssa ja selvästi häiritsin Railin keskittymistä omalla sähläämiselläni. Se alkoi ottamaan häiriötä minusta, eikä oikein tajunnut, mitä siltä pyydettiin. Maalimies löytyi lopulta näköhavaintona kykkimästä puunjuurelta ja Railista tuli hieman epävarma. Mentiin yhdessä eteenpäin ja tajuttuaan maalimiehen vaarattomaksi tyypiksi, se meni häntä vispaten palkattavaksi.

Otettiin korjaussarja, koska en halunnut Railin menevän tuon treenin päätteeksi autoon.
Annettiin sen nollata hetken ja tällä aikaa Stefan hipsi kauemmas kuusen alle. Lähdimme liikkeelle ja Railin mielentila on samanlainen kuin ensimmäisen maalimiehen kohdalla tällä toisella kierroksella.
Tuuli ei vieläkään ollut suosiollinen, vaan pyöri pyörimistään, mutta Raili nosteli silti taitavasti nenäänsä ja hieman piilon ohi mentyämme pysähtyi ja sinkosi Stefanin luokse.
Hyvä lopetus treenille ja Raili sai rallata vapaana treenin päätteeksi.

Note to myself: muista pysyä itse rauhallisena, vaikka sähläisit liinan kanssa. Jos koira mörköilee, pysy rauhallisena ja TUE. Jos se perseilee, pysy rauhallisena. Nyt se ei perseillyt, vaan perseilin itse ja uskon luoneeni mörönkin itse, kun olin ihan solmussa liinan kanssa, enkä kyennyt keskittymään Railin suoritukseen. Ja LYHYEMPI LIINA ensi kerralla!

Noin me siis mentiin. Mulla oli välillä jalat solmussa sen perässä tulevan narun kanssa ja välillä autokuskillakin. Välillä oltiin siinä solmussa yhtä aikaa.
Mutta elossa ollaan ja meillä oli kivaa. Ja ne ihmiset oli kivoja ja mä olin kiva.
Että kiva kiitti ja hei vaan kaikille. Huomenna nenäillään kuulemma taas -jeijj!!!

~RaiRai~